Tähän mennessä olen pärjännyt Dinskon solkimonoilla, mutta on ihan kiva että löytyy hiukan överimmätkin (: Ja ovat nämä Demoniat tukevammatkin paksumman materiaalin ansiosta.
Etsiskelin oikeastaan hopeanvärisiä swingejä, mutta kaikki löytämäni yksilöt joko maksoivat hunajaa tai sitten olivat kokoa 39 jolloin meikäläisen tarttis käyttää vähintään kolmea villasukkaa... onneksi nämäkin läskipohjat oli rakkautta ensikokeilulla (:Sitten pieni avautuminen, mulle tuli tänään ihan puskista joku jäätävä identiteettikriisi. Aloin yhtäkkiä miettiä että miksi ostelen levyjä vaikka kuuntelen musiikkia lähes poikkeuksetta koneelta? Tai miksi ostelen vaatteita, jotka on vaikeita yhdistää muuhun vaatekaapin sisältöön? Suunnittelenko hiusten värjäämistä pinkiksi koska oikeasti haluan vai siksi että muutun silloin mahdollisesti tylsästä kiinnostavaksi?
Onko pakko luokitella itsensä johonkin kategoriaan? Voinko olla välillä gootti ja välillä glam rock -tyyppinen? Ajatteleeko joku silloin että eikö tuo surkimus ole keksinyt vielä sitä omaa juttuaan? Onko sillä loppujenlopuksi edes mitään väliä :P
Tai ehkä mun juttu onkin nimenomaan se, että pystyn kameleonttimaisesti mukautumaan melkein mihin tyyliin tahansa fiiliksen vaihdellessa? Mutta onko se esimerkiksi blogissa hyvä vai huono juttu? Pitäisikö keskittyä vain tiettyihin aiheisiin vai saako kirjoittaa mitä mieleen tulee? Tyhmä kysymys sinänsä, jokainenhan kirjoittaa omaan blogiinsa vaikka katkaravuista jos haluaa, mutta kyllähän sitä pienen mittakaavan (alle 20 lukijaa) blogissakin miettii ainakin nanosekunnin että kiinnostaako ketään juuri tämä tai tuo aihe.
Ehkä se oli tuo Insanityn rage-postaus joka sai meikäläisenkin kyseenalaistamaan tämän blogintekeleen mielekkyyden.. mitään "yhyy en kiinnosta ketään lopetan blogin" -vinkumisia täällä ei kuitenkaan nähdä, sillä alunperin kirjoitin tätä sillä periaatteella ettei kukaan todennäköisesti lue, joten olen pitänyt tämän aika pitkälti omien ajatusten selventämisväylänä. Näillä siis mennään tästä avautumisesta huolimatta 8)
2 kommenttia:
Vitut muista, kun mää haluan, on ihan mun mottoni ;) Jäin toljottaan noita housuja, noi on vissiin nyt sit NE UG:n pökät. Onhan ne aika... överit :D Mut hyvällä tapaa! ( ... joko oot valmis luopuun vetskaripöksyistä? ;)) )
Joo ne on aika häröt tavallaan :D kyllä mä melkein, käytän niitä ehkä kerran vielä ja vakuutun siitä että ne on mulle vääränmalliset (minähän EN ole vääränmallinen!)
Lähetä kommentti